Ensin hyvät uutiset: vammaisten asiat ovat viime aikoina olleet paljon otsikoissa. Sitten se kolikon huonompi puoli: uutiset ovat olleet pääosin huonoja. Ensin saatiin lukea siitä, miten vaikeaa työtä etsivällä vammaisella ihmisellä on Suomessa. Vain kolmannes Suomen 200 000 vammaisesta on ollut töissä kuluneen kahden vuoden aikana. Lisäksi yritykset ovat tietämättömiä vammaisten työllistämisen mahdollistavista tukitoimista.

Seuraavaksi kerrottiin, ettei palveluasuminen takaa vammaisten henkilön itsenäisyyttä. Asia saattaa olla jopa päinvastoin – osassa asumisyksiköitä vammaisten henkilöiden kohtelua kuvataan mielivaltaiseksi. Räikeimmissä tapauksissa kysymys on pakkopaidoista ja väkisin lääkitsemisestä.

Kirsikkana kakun päällä oli uutinen, jonka mukaan lähes kolmannes kehitysvammaisista joutuu seksuaalisen ahdistelun kohteeksi. Useissa tapauksissa hyväksikäyttäjä vieläpä on henkilö, josta vammainen on riippuvainen, kuten hänen avustajansa.

Kaikissa näissä huonoissa uutisissa ei ole vammaisliikkeen parissa työskenteleville henkilöille juuri mitään uutta. Se, että uutiset ovat ikävää luettavaa, ei myöskään tarkoita, ettei niiden tulisi olla esillä. Muutosta ei taatusti tapahdu silmiä ummistamalla. Ei siis voi kuin kiittää tahoja, jotka ovat tuoneet näitä kysymyksiä näkyvämmin yleiseen keskusteluun ja jatkaa työtä epäkohtien parantamiseksi. Sarkaa ainakin tuntuu riittävän.

Tuore uutinen kertoo, että kesä on ollut Mielenterveysseuran valtakunnallisen kriisipuhelimen ruuhkautumisaikaa. Esimerkiksi heinäkuussa numeroon soitettiin yli 19 000 kertaa. Monenlaiset ongelmat, kuten yksinäisyys ja ahdistuneisuus korostuvatkin juuri lomakausina. Samanaikaisesti auttavat puhelimet ovat kuitenkin osittain lomilla tai jopa kokonaan kiinni.

Helsingin Sanomien juttuun asiasta haastateltu kriisipuhelimen päällikkö Susanna Winter kertoo, että soittojen takana voi olla ongelmien vyyhti. Tilannetta voi syystäkin pitää huolestuttavana.

Pelkästään ongelmien tunnustaminen on saattanut olla puhelimeen soittavalle henkilölle iso ponnistus. Soitoissa heijastuu myös huoli maailman tilanteesta, kuten talouskriisistä. Entäpä, jos apua ei hädästä huolimatta ole tarjolla? Olisi hyvä muistaa, että jokainen tarvitsee joskus kuuntelijaa, vuodenajoista riippumatta.

Sanni Purhonen

Kulttuuria kaikille?

Silmiini osui taannoin uutinen liikuntarajoitteisista ja kulttuurin saavutettavuudesta. Sen mukaan Museot ja elokuvateatterit ottavat liikuntarajoitteiset kävijät huomioon hyvin vaihtelevasti. Vanhoissa rakennuksissa liikkuminen on tietenkin usein haaste. Kuten jokainen elokuvissa kävijä tietää, invapaikat on monesti sijoitettu ikävästi teatterisalin etuosaan, erilleen muista katsojista. Pienet asiat, kuten pari porrasta väärässä paikassa, saattavat vaikuttaa kokonaisuuteen ratkaisevasti.

Vaikka monia kohteita on myös korjattu esimerkiksi Helsingissä, kaikki uudetkaan rakennukset eivät saa puhtaita papereita juttuun haastatellulta Kynnys ry:n Kalle Könkkölältä tai Kulttuuria kaikille -palvelun Sari Salovaaralta. Itsekin pääkaupunkiseudulla asuvana kulttuurin suurkuluttajana olen taistellut monet kerrat esimerkiksi elokuvateatterissa siitä, ettei minua pakoteta istumaan aivan valkokankaan eteen.

Esteellisyys on ikävää, toivoisihan taiteesta nauttimisen olevan mahdollista kaikille sitä haluaville. Kiitostakin pitää toki jakaa silloin, kun se asiaan kuuluu. Niinpä kiitän viikonlopun Flow-festivaaleja tunnelmasta, selkeästä tiedottamisesta pyörätuolikävijöille sekä siitä, että kerrankin luiska pyörätuolilavalle oli sellaisessa kulmassa, että ylöspääsy ihmisvoimin oli mahdollista!

Mainittu kulttuuriuutinen löytyy osoitteesta: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/08/liikuntarajoitteisen_kulttuurikokemukset_voivat_jaada_harvoiksi_2782597.html

Kesää kartoittaen

Lomat alkavat olla lopuillaan. Ei pidä vaipua epätoivoon, onhan elokuu pimenevine iltoineen vielä kesäkuukausi. Lisäksi töihin on mukava palata. Kynnyksellä on jälleen vireillä monta mielenkiintoista hanketta Henkilökohtaisen avun päivistä (27.–28.9.) kehitysyhteistyöhön ja kulttuuriin.

Kesään kuuluvat mökkeilyn ja matkustamisen ohessa usein asuntomessut. Parhaillaan käynnissä oleville Kokkolan asuntomessuille (15.7–14.8.) oli tilattu Kynnykseltä myös esteettömyyskartoitus. Sen tulokset näkyvät tapahtuman nettisivuilla, joissa esteettömyydestä on kerrottu monipuolisesti. Eri kohteiden tarkat esteettömyystiedot ja niiden osoittamiseksi käytetyt symbolit on ilmoitettu selkeästi osana kartoitusta.

Itse messujen esteettömyys jätti vielä paljon toivomisen varaa. Osaltaan kartoitus tietysti paljastaa näitä ongelmia. Esimerkiksi tapahtumassa esillä olevista asunnoista suurin osa on kaksikerroksisia ja kaikkien useampikerroksisien asuntojen ylempiin kerroksiin on portaat. Olennaista on kuitenkin jo, että tieto tästä on saatavilla. Toivoa sopii, että vastaavat kartoitukset tulisivat yhä enenevissä määrin käytännöksi kaikenkarvaisilla kesätapahtumilla ja festivaaleilla.

Asuntomessujen kartoituksen tuloksia voi käydä tarkistamassa tapahtuman nettisivuilla: http://www.asuntomessut.fi/kokkola-2011/esteett-myyskartoitus