Tänään vietetään kansallista etätyöpäivää

Etätyö säästää matkoihin menevää aikaa ja rahaa. Etätyössä saa valita työaikansa sekä vuorokausirytminsä itselleen sopivaksi. Etätyön tekeminen helpottaa myös vammaisen työntekijän arjen sujumista, kun voi ensin hoitaa arkirutiinit avustajan kanssa, ja tehdä omat työnsä vasta tämän lähdettyä.

 

Aloitin itse nuorten työllistämistakuujärjestelmän suomin etuuksin alle 20-vuotiaana vuonna 1980. Sain ensin oikean kesätyöpaikan Vantaan sosiaalivirastossa, jota jatkettiin silloisen nuorten työllistämistukirahoin puoli vuotta ja siihen sai toisen puolikkaan vuoden päälle vielä hyvillä perusteilla. Koska olin silloinkin vaikeavammainen, ja nuori, kuuluin näin kahteen vaikeasti työllistettävään joukkoon. Ihmettelen nykyistä Nuorille NYT kampanjaa, koska tämä ei ole uusi keksintö yrittää työllistää nuoria erityistuin. Vammaisten ihmisten työllisyydestä tiedetään, että meidän joukossamme on lukuisia hyvinkin ammattitaitoisia ja pitkälle kouluttautuneita ihmisiä, mutta sen ensimmäisen työpaikan saaminen voi olla jopa nuorison työllistymistä vaikeampaa.

 

Ihmettelin viime vammaisneuvoston kokouksen jälkeen, mikä mainosarvo voi olla kaupungiltamme hehkuttaa tietoa, että yhdelle vammaiselle henkilölle on EHKÄ löytymässä kaupungilta työpaikka, varmastikin osa-aikainen ja tukityöllisyysvaroin määräaikainen. Mielestäni tuollainen yhden henkilön työllistäminen on niin pientä, ettei sillä paljoa kannattaisi kehuskella, vaikka onhan se päänavaus vammaisten ihmisten työllistymiselle. Satun tuntemaan kaupungistamme montakin vammaista nuorta, jotka vain ”lojuvat” kotona, koska heille ei ole löytynyt mitään mielekästä työtä, tekemistä tai opiskelujen jatkoa perusasteen jälkeen. Tällaisia nuoria pitäisi erityisesti etsivällä nuorisotyöllä tavoittaa, aktivoida ja ohjata joko jatko-opiskeluihin tai työllistymisen piiriin.

 

Monelle vammaiselle ihmiselle soveltuisi etätyö. Olen itse tehnyt suurelta osin työni etänä viimeisten 20 vuoden aikana. Aloitin etätyöni ollessani kokopäivätyössä valtion palveluksessa aikana, jolloin koko sanaa ei ollut edes olemassa – niin kuin ei silloin tunnettu sitäkään käsitettä, että voisi palata osatyökykyisenä toipilasvaiheessa työhönsä takaisin. No, minä palasin pitkältä sairauslomalta töihin ja sain silloiselta esimieheltäni luvan lähteä työpaikalta ennen varsinaisen työaikani päättymistä, ottaa levykkeet ja työt kotiin, jossa ensin lepuutin leikattua jalkaani omassa sängyssä tovin ja jatkoin illemmalla päivällä kesken jäänyttä työpäivääni. Homma toimi mielestäni molemmin puolin hyvin. Minä sain tarvitsemani tauon ja työnantaja ei joutunut maksamaan pitkittynyttä sairauslomaani enää pidempään ja työtehoni säilyi kokopäiväisen työntekijän tasolla, vaikka välissä oli lääkärin määräämä lepotauko. Työn määrä, kunto ja työnantaja on tässä vuosien aikana muuttunut, mutta silti teen työtäni etänä, onnekseni ammatinvalintani ansiosta, ja nykyisin vain osa-aikaisena.

 

Viime aikoina on puhuttu paljon myös ”osallistavasta sosiaalituesta” ja ”osallistavasta edusta”, joilla yritetään aktivoida esim. mielenterveyskuntoutujia ja pitkäaikaistyöttömiä takaisin yhteiskuntaan antamalla heille ”oikean työn” sijaan ”kuntouttavaa työtoimintaa”. Tällaisessa ”kuntouttavassa työtoiminnassa” pyritään ylevin ajatuksin palauttaa ihminen takaisin työntekijäksi, puurtajaksi ja pois kotisohvalta syrjäytymästä. Sinänsä hieno ajatus, mutta luin Facebookin Kuka kuuntelee köyhää –ryhmästä vielä paremman: ei pitäisikään antaa työnantajille vastikkeetonta etuutta eli veroalennuksia, yms. subventioita, vaan mieluummin tuettaisiin työnantajia vain silloin, kun he palkkaisivat lisää työntekijöitä kunnollisella palkalla – ja mielestäni nimenomaan näitä ns. vaikeammin työllistettäviä eli syrjäytymisuhan alla olevia, pitkäaikaistyöttömiä, nuoria ja vammaisia ihmisiä.

 

Nokian ex tj. S. Elop tulee saamaan Nokian puhelimien myynnistä 18.8 miljoonaa euroa ja jonkun laskelman mukaan jopa kaksi kertaa tuon summan. Koko vuoden on puhuttu johtoportaiden moraalisesta vastuusta työllisyyden lisäämisessä ja taantuman korjaamisessa antamalla omaa hyvää esimerkkiä palkkamaltista. Väistämättä tällaisista miljoonista tulee kyllä ensinnä mieleen, että onpas likaista peliä, ja tämä jos mikä on ahneuden huippu. Kuinka monta nuorta tai vammaista tai syrjäytymisuhkan alla elävää ihmistä olisikaan voitu työllistää ihan tavallisiin töihin/etätyöhön kunnollisella palkalla tuolla samaisella summalla?

 

Sari Lehikoinen, toimittaja, Kynnys ry

Kirjoita vastaus

  • (ei julkaista)

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>