Sipilän hallitus kurjistaa vammaisten asemaa

Juha Sipilän hallitusohjelma on vammaisnäkökulmasta pääosin ankeaa luettavaa.

Suurin pettymys on, että YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifiointia ei mainita lainkaan. Viime eduskunta kyllä hyväksyi sopimuksen, mutta ratifiointi jätettiin odottamaan itsemääräämisoikeuslain valmistumista. Ehkä tämä on tehty tarkoituksella:  Hallitusohjelma lupaa vähentää kuntien menoja ja velvoitteita sekä karsia turhaa säätelyä, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Se saattaa tarkoittaa, että itsemääräämisoikeuslaki jää yhä syntymättä ja muut YK-sopimuksen velvoitteet täyttämättä.

Toinen suuri pettymys on ohjelman liitteen kirjaus vammaislakien yhdistämisen “uudelleen tarkastelusta”. Luultavasti tämä on otettu ohjelmaan siksi, että uuden lain perusteella kunnille saattaisi tulla lisää velvoitteita eli menoja. Käytännössä kirjaus saattaa tarkoittaa, että lakien yhdistyminen ei etene tulevan neljän vuoden aikana lainkaan. Tämä on erittäin huono asia. Etenkin kehitysvammalaki on niin vanhanaikainen, että sen uudistamista ei voi enää odottaa.

Kuntien velvoitteiden karsiminen tarkoittaa muutenkin mahdollisia heikennyksiä vammaisten ihmisten tilanteeseen. Lukuisista palveluista, esteettömyydestä, liikenteestä ja monista muista keskeisistä asioista päätetään kunnallisesti. Alueellinen eriarvoisuus Suomessa asuvien vammaisten kesken lisääntyy entisestään.

Takuueläke on monen vammaisen ihmisen toimeentulon perusta. Hallitus lupaa korottaa sitä hieman. Se vähentäisi vammaisten köyhyyttä hiukkasen, ellei samaan aikaan laskettaisi eläkkeensaajien asumistukea ja nostettaisi lääkkeiden omavastuuta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan.

Ainahan vammainen voi mennä töihin! On hyvä, että hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota vammaisten työllistymiseen ja yrittäjyyteen. Sillä saralla riittää kehitettävää ja tekemistä. Tutkitustikin paras tapa lisätä vammaisten työllisyyttä on niinkin arkinen asia kuin koulutus. Tämä hallitus tekee merkittäviä leikkauksia koulutukseen. Se näkyy varmasti myös vammaisten mahdollisuudessa kouluttautua. Koulutuksen järjestäjien on keskitettävä resurssit entistä enemmän perusasioihin, eikä niitä ehkä jää erityisjärjestelyihin.

Kuluneella hallituskaudella saatiin torpattua esitys asumisen esteettömyysnormien lieventämisestä. Nyt rakennusteollisuus sai tahtonsa läpi. Ainakin opiskelija- ja nuorisoasuntojen kohdalla normeja ollaan lieventämässä. Tämä on isku vasten kasvoja vammaisille nuorille, joiden on jo nyt vaikea löytää esteetöntä asuntoa ja vielä vaikeampi luoda ystävyys- ja rakkaussuhteita, koska kotibileet ja potentiaaliset kumppanit sijaitsevat esteellisissä asunnoissa.

Kiinnostavana yksityiskohtana, yksi peruste esteettömyysvaatimusten lieventämiselle on, että alati kasvavalle vanhusväestölle halutaan turvata kotona asuminen. Aiemmissa selvityksissä on nimenomaan todettu, että vanhusten kotona asuminen edellyttää noin miljoonaa esteetöntä asuntoa lisää.

Kehitysyhteistyömäärärahojen 300 miljoonan euron leikkaus on niin valtava, että se vaikuttaa myös vammaisten kehitysyhteistyöhön. Suomen asema kehitysmaiden vammaisten oman tominnan tukijana on ollut pieneksi maaksi vahva, mutta nyt se heikkenee.  Hävettää asua maassa, joka ottaa tukensa jo valmiiksi liian vähäisen maailman heikoimmassa asemassa olevilta.

Amu Urhonen

Kynnys ry:n puheenjohtaja

Kirjoita vastaus

  • (ei julkaista)

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>